Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat

Kemijoen jokivarren kyläasutus ja kirkonseudut kertovat Peräpohjolan omavaraisesta talonpoikaiselämästä. Luonnonkauniin joen varrella 1800-luvun talot ovat säilyneet pitkälti ennallaan klassistisine päärakennuksineen, koristeellisine kuisteineen sekä harvinaisine kaksikerroksisine venevajoineen.

Kirkonseudut: maiseman kohokohdat

Keminmaan ja Tervolan kirkonseudut ovat maiseman keskeisiä piirteitä. Keminmaan keskiaikainen kivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat pitäjän ytimen. Keskiaikaisessa kirkossa on 1650-luvun maalauksia. Sen historiallisella kirkkomaalla on säilyneitä muistomerkkejä.

Asutuksen ja lohenkalastuksen historia

Ennen voimalaitoksia Kemijoki oli yksi Euroopan parhaista lohijoista. Pysyvä asutus alkoi joen varrella 1000-luvulla. Asukkaita houkuttelivat lohenkalastuksen mahdollisuudet.

Kemin kirkot ja pappilat

Alueen kirkot, kuten keskiaikainen kivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko, ovat seudun kulttuuriperinnön keskipisteitä. Myös vuonna 1859 rakennettu Keminmaan pappila on tärkeä historiallinen kohde.

Vanhat talot ja jokivarren kylät

Keminmaan ja Tervolan jokivarsikylissä on säilynyt perinteistä 1800-luvun talonpoikaisrakentamista. Se antaa kuvan alueen lohenkalastuksen historiasta.

Kemin kirkollinen ja kulttuurinen perintö

Vuonna 1329 perustetulla Kemin seurakunnalla on syvä kulttuurinen ja historiallinen merkitys. Sen kirkolliset juuret ulottuvat keskiajalle.

Koe Keminmaan
parhaat elämykset