Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat
Kemijoen jokivarren kyläasutus ja kirkonseudut kertovat Peräpohjolan omavaraisesta talonpoikaiselämästä. Luonnonkauniin joen varrella 1800-luvun talot ovat säilyneet pitkälti ennallaan klassistisine päärakennuksineen, koristeellisine kuisteineen sekä harvinaisine kaksikerroksisine venevajoineen.
Kirkonseudut: maiseman kohokohdat
Keminmaan ja Tervolan kirkonseudut ovat maiseman keskeisiä piirteitä. Keminmaan keskiaikainen kivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat pitäjän ytimen. Keskiaikaisessa kirkossa on 1650-luvun maalauksia. Sen historiallisella kirkkomaalla on säilyneitä muistomerkkejä.
Asutuksen ja lohenkalastuksen historia
Ennen voimalaitoksia Kemijoki oli yksi Euroopan parhaista lohijoista. Pysyvä asutus alkoi joen varrella 1000-luvulla. Asukkaita houkuttelivat lohenkalastuksen mahdollisuudet.
Kemin kirkot ja pappilat
Alueen kirkot, kuten keskiaikainen kivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko, ovat seudun kulttuuriperinnön keskipisteitä. Myös vuonna 1859 rakennettu Keminmaan pappila on tärkeä historiallinen kohde.
Vanhat talot ja jokivarren kylät
Keminmaan ja Tervolan jokivarsikylissä on säilynyt perinteistä 1800-luvun talonpoikaisrakentamista. Se antaa kuvan alueen lohenkalastuksen historiasta.
Kemin kirkollinen ja kulttuurinen perintö
Vuonna 1329 perustetulla Kemin seurakunnalla on syvä kulttuurinen ja historiallinen merkitys. Sen kirkolliset juuret ulottuvat keskiajalle.
